Wednesday, September 30, 2009
Friday, July 03, 2009
Google tom company bish !?
Google ooriigoo tiim tom company bish gej surtalchilgaa yavuulj baigaa yum gene.
Shaltgaan ni huulind monopoly erh hyazgaarlah huulind ortohguin tuld.
Doorhiir unshaad uzeerei.
Google、「われわれはちっぽけな会社」だとキャンペーン中
Sonirholtoi ni graph deeree oorsdiigoo jijighen haragduulhiin tuld hereglej bui arga ni .
Hemjeesiig ni oorchlood harahaar Google huchtei gedeg ni haragdaj bainaa gej.
Shaltgaan ni huulind monopoly erh hyazgaarlah huulind ortohguin tuld.
Doorhiir unshaad uzeerei.
Google、「われわれはちっぽけな会社」だとキャンペーン中
Sonirholtoi ni graph deeree oorsdiigoo jijighen haragduulhiin tuld hereglej bui arga ni .
Hemjeesiig ni oorchlood harahaar Google huchtei gedeg ni haragdaj bainaa gej.
Saturday, May 23, 2009
Mongol gedeg baharhal
Ta ene bichlegiig unshij baigaad talarhaya.
Doorhi asuultaaas ehlen ergetsuulen tungaaj, sanal bodloo huvaaltsah avaas,ochuuhen minii bie tun talarhah bolnom.
1.Ta mongold hun mon uu?
Ta hervee ene bichlegiig unshij baigaa bol ene asuult teneg sanagdah baih.
Ene asuulatand sonirhol taviad tegeed unshij chadah humuus mongol untdestnees oor tsoohon l doo.
Sonin asuult taviya l daa, ta mongol hun mon uu?
Ene asuult amarhan mortloo hetsuu.
Aav eej ni mongol bol mongol. <- bolj baina ta mongol yum baina.
Gehdee hamgiin gol asuudal mongol gesen "setgel"-tei baih.
Ta bod l doo, torohoosoo avhuulaad amerik esvel europe-d oschihson hun mongol gesen setgelgeetei bolj chadah uu? Amidraldaa mongold neg ch ochoogui mongol ugsaatnii hun mongol gej ooriigoo bodoj chadah uu?
Esregeer ni mongold amidarch baigaa hernee gadnii ugsaatai humuus (chingisiin uees tooloh yum bol hen ni mongol ugsaatai, hen ni bish gedgee ch sain medehgui baih shuu) ch gesen mongol setgelgeetei baih tohioldol hovor bish.
Ta hervee ene asuultand ugui gej hariulsan bol tsaashlan buu unshigtun.
2.Ta mongold durtai yu?
Ene asuult ih sonin. Deerhi asuultan deer mongol gej hariulsan bolhoor ta mongol biz dee.
Gevch mongol gedeg humuus mongoldoo uneheer durtai yu?
Amerik kino uzej amerik duu sonsoj ter bolgonoos huulbarlana. Amerik Europe ali moodond orj baigaa soyol irgenshliig deedelne. Tegeed mongol hereg alga gej haruusna.
Ta bitgii uurlaarai, end bi ch gesen bagtana.
Hamgiin gol asuudal mongol tanii husch baigaa shig hogjij chadahuu ugui yu gedeg asuudal.
Hervee ta chadahgui gej bodoj baigaa bol tsaash ni buu unshaarai.
3.Ta mongoliin ireeduid itgej baina u?
Ta itgehgui baina uu? Yagaad ? Hen buruutai yum be?
Tuuh buruutai yu?
Bidnii omnoh ue buruutai yu?
Bidnii ovog deedes buruutai yu?
Tegeed odoo yah ve?
Ene l minii ue ue sanaa zovdog asuudal. Hariult ni bol amarhan l daa.
Ongorson yavdal tuuh bolj uldeg, gevch Bid temtseh yostoi.
Getel tsemtseh yostoi gej boddoggui humuus tiim olon baidag ugui ni haramsaltai.
Ihenh ni amin huvia bolgood yavahaas uls ornoo geed ashig alga gej yarina.
Tegvel bid yug zoriod baigaa yum bol oo?
Ali neg ulsad dagaar oroh ? (tuuh davtagdaj mongol gedeg ner zovhon tuuhend uldene gesen ug l dee)
4.Tegeed yah yostoi yum be?
Mongol Uls gedgiig todorhoilohod tom bolood nariin oilgolt heregtei l dee.
Tegvel end hun hurehuits amarhan l zuil bichye.
Mongol = "Mongol" gedeg neriig baharhdag humuuesee:
* Ta hiij bui zuil buhnee mongoliin toloo bish uu gui gedgee ooroosoo asuuj bai
* Ta mongol yamar asuudaltai baigaa bilee gedgiig bainga sanaj bai
* Ta ooriihoo ireeduig (mongoliin ireeduig) bainga tosoolj bai
5.Etsest ni
Minii gol aidag zujil gevel mongol gej yarij baigaa mortloo mongoliin ireeduig yaridaggui humuus.
Mongoliin chadal bolood chadvar (yanz buriin tuvshind) -iig doviillgedeg mortloo bodit baidal deer ul oishoodog humuus.
Etssiin etsest 1han l yum helmeer baina.
MONGOLCHUUDAA, OORIIHOO BAIGAA ORCHIN, OORIIHOO BAIGAA BAIDLAA OILGOJ, TSAASHID AMIDRAH HUSEL ERMELZELEE OORIIHOO GART BAILGA!
TIIMEE, BID OORSDOO HODLOHGUI BOL SUIRNE!
Doorhi asuultaaas ehlen ergetsuulen tungaaj, sanal bodloo huvaaltsah avaas,ochuuhen minii bie tun talarhah bolnom.
1.Ta mongold hun mon uu?
Ta hervee ene bichlegiig unshij baigaa bol ene asuult teneg sanagdah baih.
Ene asuulatand sonirhol taviad tegeed unshij chadah humuus mongol untdestnees oor tsoohon l doo.
Sonin asuult taviya l daa, ta mongol hun mon uu?
Ene asuult amarhan mortloo hetsuu.
Aav eej ni mongol bol mongol. <- bolj baina ta mongol yum baina.
Gehdee hamgiin gol asuudal mongol gesen "setgel"-tei baih.
Ta bod l doo, torohoosoo avhuulaad amerik esvel europe-d oschihson hun mongol gesen setgelgeetei bolj chadah uu? Amidraldaa mongold neg ch ochoogui mongol ugsaatnii hun mongol gej ooriigoo bodoj chadah uu?
Esregeer ni mongold amidarch baigaa hernee gadnii ugsaatai humuus (chingisiin uees tooloh yum bol hen ni mongol ugsaatai, hen ni bish gedgee ch sain medehgui baih shuu) ch gesen mongol setgelgeetei baih tohioldol hovor bish.
Ta hervee ene asuultand ugui gej hariulsan bol tsaashlan buu unshigtun.
2.Ta mongold durtai yu?
Ene asuult ih sonin. Deerhi asuultan deer mongol gej hariulsan bolhoor ta mongol biz dee.
Gevch mongol gedeg humuus mongoldoo uneheer durtai yu?
Amerik kino uzej amerik duu sonsoj ter bolgonoos huulbarlana. Amerik Europe ali moodond orj baigaa soyol irgenshliig deedelne. Tegeed mongol hereg alga gej haruusna.
Ta bitgii uurlaarai, end bi ch gesen bagtana.
Hamgiin gol asuudal mongol tanii husch baigaa shig hogjij chadahuu ugui yu gedeg asuudal.
Hervee ta chadahgui gej bodoj baigaa bol tsaash ni buu unshaarai.
3.Ta mongoliin ireeduid itgej baina u?
Ta itgehgui baina uu? Yagaad ? Hen buruutai yum be?
Tuuh buruutai yu?
Bidnii omnoh ue buruutai yu?
Bidnii ovog deedes buruutai yu?
Tegeed odoo yah ve?
Ene l minii ue ue sanaa zovdog asuudal. Hariult ni bol amarhan l daa.
Ongorson yavdal tuuh bolj uldeg, gevch Bid temtseh yostoi.
Getel tsemtseh yostoi gej boddoggui humuus tiim olon baidag ugui ni haramsaltai.
Ihenh ni amin huvia bolgood yavahaas uls ornoo geed ashig alga gej yarina.
Tegvel bid yug zoriod baigaa yum bol oo?
Ali neg ulsad dagaar oroh ? (tuuh davtagdaj mongol gedeg ner zovhon tuuhend uldene gesen ug l dee)
4.Tegeed yah yostoi yum be?
Mongol Uls gedgiig todorhoilohod tom bolood nariin oilgolt heregtei l dee.
Tegvel end hun hurehuits amarhan l zuil bichye.
Mongol = "Mongol" gedeg neriig baharhdag humuuesee:
* Ta hiij bui zuil buhnee mongoliin toloo bish uu gui gedgee ooroosoo asuuj bai
* Ta mongol yamar asuudaltai baigaa bilee gedgiig bainga sanaj bai
* Ta ooriihoo ireeduig (mongoliin ireeduig) bainga tosoolj bai
5.Etsest ni
Minii gol aidag zujil gevel mongol gej yarij baigaa mortloo mongoliin ireeduig yaridaggui humuus.
Mongoliin chadal bolood chadvar (yanz buriin tuvshind) -iig doviillgedeg mortloo bodit baidal deer ul oishoodog humuus.
Etssiin etsest 1han l yum helmeer baina.
MONGOLCHUUDAA, OORIIHOO BAIGAA ORCHIN, OORIIHOO BAIGAA BAIDLAA OILGOJ, TSAASHID AMIDRAH HUSEL ERMELZELEE OORIIHOO GART BAILGA!
TIIMEE, BID OORSDOO HODLOHGUI BOL SUIRNE!
Subscribe to:
Posts (Atom)